Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät neuvottelut kaupunkisuunnittelussa: Roolipeli

The need to develop and expand urban areas is increasing in most countries, but urbanization also increases the threat for global biodiversity. Some cities have acknowledged this challenge and formed strategies and action plans for biodiversity preservation. How can we ensure that such strategies are realized in city planning? Negotiations are a crucial part of urban planning, and therefore can be a leverage point of intervention to effectively implement strategies to pro-tect biodiversity. However, little is known about the dynamics of the actual negotiation process in city planning. I applied a game theoretic approach to study how information availability influences the suc-cess and efficiency of negotiations. A role-playing game was used to simulate a negotiation on specific measures to preserve biodiversity in a residential building project. Eleven urban devel-opment specialists played the game with different sets of information. In addition to the direct outcomes of the negotiation, I analysed the post hoc discussion and arguments used to gain in-sights into perceptions of biodiversity-related negotiations in urban planning. Results indicate that information availability can increase the efficiency of negotiations. Partici-pants favour principled and integrative negotiation, but incomplete information seems to push them to take a more positional stance. The post hoc discussion also reveals some issues rele-vant to the design of urban planning process for biodiversity. The overall results suggest that a simple game-theoretic framework, implemented in (a) game-like simulation with quasi-experimental control and (b) qualitative analysis of discussions, holds potential for both under-standing (i) how decision makers frame and resolve the negotiation with conflicting interests and (ii) how to design efficient administrative processes taking into account not only the partic-ipants’ preferences but also wider public interests, such as biodiversity preservation

Hiljainen tieto ''kuinka siitä voi puhua'' : Hoitajien käsityksiä hiljaisesta tiedosta ja sen siirtämisestä

Hoitotyössä on tärkeää tiedostaa kokeneiden työntekijöiden hiljainen tieto ja osaaminen. Eläköitymisen yhteydessä hiljaista tietämystä on vaarassa kadota, jos sen siirtämistä ja jakamista ei ole otettu huomioon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla vuodeosastolla työskentelevien kokeneiden sairaanhoitajien käsityksiä hiljaisesta tiedosta, sen ilmenemisestä hoitotyössä ja keinoista, tavoista ja välineistä sen siirtämiseen ja jakamiseen. Tavoitteena oli tuottaa käytännön hoitotyön tueksi tietoa hiljaisen tiedon siirtämisestä työyhteisön yhteiseksi osaamiseksi. Opinnäytetyön viitekehyksenä on käytetty muun muassa Patricia Bennerin tutkimuksia sairaanhoitajien asiantuntijuuden kehittymisestä ja Raija Nurmisen väitöskirjaa intuition ja hiljaisen tiedon yhteydestä hoitotyössä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla neljää hoitajaa avoimella teemahaastattelulla. Haastateltavien työkokemus hoitotyöstä oli 20-40 vuotta. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Vastaajien mukaan hiljainen tieto ja osaaminen kertyy työ- ja elämänkokemuksen myötä. Se ilmenee potilaan kohtaamisessa yksilönä ja kokonaisvaltaisena asiantuntemuksena, sekä luottamuksena omaan ja työyksikön ammatilliseen osaamiseen. Tärkeimpinä keinoina hiljaisen tiedon siirtämisessä hoitajat pitivät perehdytystä, neuvojen kysyminen ja antaminen sekä mallista oppiminen. Tulokset eivät ole yleistettävissä haastateltavien pienen määrän vuoksi. Opinnäytetyö jaetaan haastateltujen hoitajien työyksikköön. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään sen selvittämistä, miten voitaisiin dokumentoida eläkkeelle jäävien hoitajien hiljaista tietoa ja osaamista.It’s important to acknowledge the tacit knowledge and know-how of experienced nurse’s. After retirements a lot of this tacit knowledge is in danger of being lost if its continued sharing hasn’t been addressed. The purpose of this thesis is to seek and describe tacit knowledge of experienced registered nurse’s understanding of tacit knowledge, its ways of coming to work in nursing and ways and methods of it being able to be shared. The aim was to produce information about transfering tacit knowledge to support practical nursing for use of everyone in the community. As a framework for the thesis I have used for example researches of Patricia Benner who has analyzed the development of registered nurse’s expertise as well as doctoral thesis of Raija Nurminen who talks about connection between intuition and tacit knowledge in nursing. My research was being done by interviewing four nurses with open theme interview. The work experience of the interviewee was around 20 years to 40 years. Interviews were analyzed with data-driven content analysis. According to the respondents tacit knowledge and knowing accumulates with a result of a combination of working experiences and life experience. It appears how to treat with a patient as an individual. It appears to be holistic expertise and confidence on professional expertise of oneself and co-workers. The most important means of transferring the tacit knowledge the nurses founded briefing asking and giving advices and also model learning. Results are not being able to be generalized because of the small number of respondents. This thesis of mine will be shared with the workplace of the respondents. Proposals for further research could be to explore how to document tacit knowledge of retiring nurses

Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet ravintola-alalla

Tämän opinnäytetyön aihe on lähtöisin Ravintola Another Doggy:ssa tehdystä kokeilusta, jossa cocktailkirjoista syötettiin reseptejä tekoälylle ja tekoäly loi sekä nimesi tuhansia drinkkireseptejä. Tämän tutkinnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sekä miettiä teoriassa, kuinka tekoälyä voisi hyödyntää ravintola-alalla ja ammattikeittiöissä samoja periaatteita hyödyntäen. Aihealueen laajuuden vuoksi tämä tutkimus on rajattu käsittelemään vain ruokalistasuunnittelua, tekoälyä ja niiden yhdistämistä. Opinnäytetyön tietoperustan ensimmäisessä osassa käsitellään ruokalistasuunnittelun vaatimaa valmistelua ja säännöksiä jo ennen suunnittelun aloittamista. Tämän jälkeen tietoperusta sisältää vaiheet ruokalistan suunnittelun aloittamisesta aterian päätymiseen asiakkaalle asti. Ruokalistasuunnittelussa hyödynnettävien ohjelmien tarjoamia hyötyjä ja potentiaalia on myös käsitelty. Opinnäytetyön tietoperustan toinen osa käsittelee tekoälyä, tekoälyn toimintamallia ja tekoälyn eri osa-alueita. Tietoperusta sisältää myös esimerkkejä tekoälyn ja robotiikan eri tyyleistä sekä niiden mahdollisista käyttökohteista ja puutteista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnetään kvalitatiivista teemahaastattelua. Empiirisen osan alussa käsitellään käytettyjä menetelmiä ja ne esitetään perusteluineen. Tämän jälkeen tulee pohdintaa kohderyhmän valinnasta sekä haastateltavien esittely. Empiirisen osan teoria- ja esittelyosuuden jälkeen tutkimuksen tulokset ovat esitettyinä aihealueittain, lopuksi empiirinen osa sisältää yhteenvedon aihealueiden päätuloksista. Empiirisen osuuden jälkeen pohdinnassa esitetään tutkimuksen johtopäätökset, tulosten vertaus tietoperustaan, sekä tutkimuksen tekemiseen liittyvät parannus- ja jatkokehitysehdotukset